maanantai 27. elokuuta 2012

miksipä ei..

I´m back :D Nopeammin kun odotinkaan..

Mistäs tänään kirjoitus aiheena voisi olla? Jos nyt alotetaan vaik siitä et onko se työ ainut tärkeä elämässä? Tarkotan et se määrittelee sut ihmisenä. Aihe tuli siitä mieleen, että kuuntelin tuossa radiota, josta tästä nimenomaisesta aiheesta keskusteltiin ja täytyy sanoa, että kerrankin olin puhujan kanssa samaa mieltä siitä, ettei se työ määrittele sua ihmisenä. Se ei kerro siitä ihmisestä mitä työtä se sitten tekeekin, että se olis just ns. työnsä näkönen. Voin sanoa, että minä en ainakaan ole :D

Lisäks se, että työtä on tehtävä pitää paikkaansa mut tarkottaako se sitä ettei sun tarvi tykätä tehdä sitä. Voi olla, että nyt kuulostan tosi lapselliselta mut mun mielestä työtä pitää tykätä tehdä koska sen näkee myös sitten naamasta jos näin ei ole. Jos susta ei oo kiva mennä sinne miks tehdä/nähdä se vaiva, et menee.. Mä voisin tehdä mitä vaan, jos sinne olis vaan mukava mennä ja olla.  Kaikkihan on loppusissaan omasta asenteesta kiinni mut en ymmärrä tota työkkäriäkään kun ne pakottaa ottaa työtä kun työtä vastaan. Anteeks kamalast mut miks? Jos sä et esim. tykkää sun pomosta tai tuntuu et se homma on ihan paskaa? Onko tääkin taas asenne kysymys? En ymmärrä kyl sinäänsä tätäkään kommenttia, että työtä on tehtävä vaikkei se aina palkitsevaa olisikaan. Miks hitos? Jos sua ei koskaan kiitetä mistään mitä sä oot tehny tai sulle sanotaan et kiitos sinusta on tosi iso apu. Niin miks sun pitäis tyytyy siihen. Kyllä josssain on aina jotain parempaa tai joka osaa arvostaa sun työpanostas. Mun mielestä täs maas annetaan mitä annetaan ja sun pitää vaan hymyillä ja ottaa avosylin kaikki paska mitä sun niskaas kulloinkin satutaan kaatamaan. Ja tää ei oo kenenkään mielestä väärin varmaankaan?

Ei kommentteja: